Onhan viimeisen tekstin kirjoittamisesta jo aikaa...
Ollaan neidin kanssa kesällä ratsasteltu ponitallilla. Keväällä hänelle meinasi pukata ihan totaalinen kyllästyminen, mutta uusien tuulien myötä innostus on palannut takaisin.
Kesän aikana ollaan aika paljon hyppäilty,ylläri!
Neiti lähti muutama viikko sitten kokeilemaan Kulta-Ahon ratsutilan menoa ja meininkiä. Kovasti tykkäsi ja sen jälkeen tytärtä ei juuri kotoa olekaan näkynyt,paitsi eväs -ja bussirahaa hakemassa. On tallihommat vieneet mennessään.
Hyvä niin, sillä onhan hyvä oppia,että heppailu sisältää nii paljon muutakin,kun pelkän ratsastuksen.
Myös valmennuspainotteiset ryhmät olivat mieleen (kaikille muille paitsi äidin kukkarolle....).
Kesälomalla onkin hyvä mennä,kun ei muista velvoitteista tarvitse välittää. Syksyllä koulun alettua alkaa uudet mietteet sitten,jotta koulukin tulee hoidettua.
Itse olen tänä kesänä ratsastanut todella paljon normia vähemmän. Seijan vauvamahan kasvatusprojekti ja Touhon eläkkeelle jäänti varmasti oleellisesti siihen on vaikuttanut. Mejja-tyttökin on saanut vietellä kunnon ansaittua kesälomaa. Ehkä heinäkuun lopussa alkavan loman myötä ratsastus-asiatkin korjaantuu.
Muutama viikko sitten hypätiin Sadun toimesta maastoesteitä!!! Heille on aidoitetulle alueelle pikkuruisia puunrunkoja ym. rakennettu. Kyllä sitä vissiin vanhaksi tulee,kun perhosia leijaili vatsassa ja panketin jätin suosiolla seuraavaan kertaan. Taisi tulla kirjallisesti luvattua sen hyppääminen kun seuraavaksi niitä hypätään,huih :D
Muutama viikko töitä olisi vielä puurrettava ennen lomaa.
Tänä kesänä juhlitaan 3 ystävän häitä,näistä kahdet on jo kunnialla saatu päätökseen,yhdet vielä edessä.
Kohta sitä saakin alkaa odottaa elokuun alussa koittavaa Turkin matkaa. Ei tullut huonoon saumaan varattua matkaa,kun on lämmön ja auringon ystävä; sitä tämä kesä ei ole muuten juuri tarjonnut.
Loppuun muutama kesäkuva :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti